Kun haluat hallita paremmin asiakastyöskentelyäsi ja parantaa toiminnan tuottavuutta vähällä vaivalla ja rahalla, on SelinSelin® palveluksessasi! 4%:n  taktiikalla.

Sisäinen auditointi (Internal Audit)
 

Sisäiset auditoinnit ovat vaatimuksena kaikissa johtamisjärjestelmästandardeissa ja monessa yrityksessä todellinen kompastuskivi. Sisäisten auditointien tarkoitus on se, että yritys käy itse läpi omaa toimintaansa tunnistaakseen toiminnan puutteita tai kehittämismahdollisuuksia. Audit on englantilaisperäinen sana, joka tarkoittaa tilintarkastamista. Suomen kielessä auditoinnin sijaan sana toiminnan arviointi on lähempänä todellisuutta ja siksi arviointisanaa kannattaa käyttää. Tämän perusajatuksena on, että yritys itse käy läpi omaa toimintaansa ja arvioi, miten me toimimme ja miten toimintaa kannattaisi muuttaa ja parantaa. Oman toiminnan arviointi on useasti väärin ymmärretty, koska se ei yleensä kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin ja se on jollakin tavalla vierasta. Se on myös uudenlaista toimintamallia monessa yrityksissä.  ”Ajattelehan nyt, että joku olisi aidosti kiinnostunut minun tekemisistäni! Minähän olen täällä vain töissä.”

​

Yleisimmät kompuroinnit auditoinneissa ovat

​

• käytetään auditointi- eikä arviointisanaa. Eräs filosofi sanoi: ”Sanat luovat merkityksiä!”

• auditointi tulkitaan tarkastukseksi, ei toiminnan arvioinniksi

• tehdään yllätysarviointeja ennakkoon ilmoittamatta. ”Käräytetään” ts. ihmisiä laiminlyönneistä.

• havainnot kirjoitellaan poikkeamiksi, jotka arvotetaan joko merkittäviksi tai pieniksi virheiksi. Nämä virheet alkavat syyllistää henkilöstöä, ihmiset alkavat vierastaa sisäisiä auditointeja ja pistävät ongelmat ”maton alle” piiloon.

• syntyy ”koston kierre”. ”Kiitosta vaan poikkeamista!  Kun minä auditoin sinua, saat samalla mitalla”.

• laatupäällikköhän vastaa laadusta ja saa bonusta, jos poikkeamia ei tule

• yritysjohto ei ymmärrä tai välitä sisäisistä auditoinneista, koska laatuvastaava hoitaa ne

• laatupäällikkö linnoittautuu omaan osaamiseensa ja toimii ”sananjulistajana”.

• sisäisiä auditointeja ei kohdenneta mihinkään, arvioidaan mitä arvioidaan ja keksitään sitten jotakin

• arviointien kohdennus on epämääräistä kuten ympäristöasioihin, laatuasioihin, turvallisuus asioihin jne. Tämä pörhökielinen lähestymistapa ei johda mihinkään järkevään.

• pahimmillaan arvioinnit kohdentuvat ihmisiin ei itse toimintaan (prosessiin)

• toteutus on aina samanlainen ja mitään uutta ei synny, sillä arvioinnit eivät elä mukana yrityksen arjessa.

• toteutus ei ole vuorovaikutteinen vaan määräävä ja syyllistävä pomotus

• yritysjohto tuhlaa avainresurssien aikaa tyhjiin ja tuloksettomiin auditointeihin

• arvioinnit tehdään ajatellen lineaarisia prosesseja (toimintaketjuja), vaikka yritystoiminta on yleensä myös systeeminen malli, jossa kaikki toiminnot vaikuttavat toisiinsa koko ajan.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Sisäisillä arvioinneilla pitäisi olla selkeä tavoite ja toteutus ajatus, joka tukee yritystoimintaa. Sisäiset arvioinnit oikein toteutettuina ovat kaikille loistava oppimiskokemus yrityksessä. Erittäin avartavaa on, kun yritys itse tekee sisäisiä arviointeja ja ymmärtää, mitä sillä haetaan. Sisäiset arvioinnit ovat yritysjohdon työkalu kerätä tietoa ja kehitysmahdollisuuksia omasta yrityksestään. Eri kokoisissa yrityksissä samat arvioinnin toimintamallit eivät ole ratkaisu. Lisäksi sertifioijien auditointimallin kopioiminen voi johtaa byrokratiaan, joka on irrallaan arkipäivän toiminnasta. Sisäiset arvioinnit eivät ole pelkästään oppikirjaviisautta vaan myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Arvioinnin oppii vain tekemällä niitä – ”Learning by Doing!”. Niin minäkin olen joutunut tekemään!