Kun haluat hallita paremmin asiakastyöskentelyäsi ja parantaa toiminnan tuottavuutta vähällä vaivalla ja rahalla, on SelinSelin® palveluksessasi! 4%:n  taktiikalla.

Ota riskien hallinta osaksi yritystoimintaa ja johtamista

​

Yrityksen toiminnasta voi seurata erilaisia tilanteita, jotka johtavat myös ei-toivottuun lopputulokseen. Tämä voi olla vaaratilanne, joiden toteutumisella on tietty riski- eli merkittävyystaso. Näiden tilanteiden hallinta on tärkeä osa sujuvaa yritystoimintaa

 

Riskien arvioinnilla tarkoitetaan näiden vaarojen tunnistamista sekä niiden suuruuden että merkityksen arviointia.

​

Yleisesti vaaratilanteet ja niiden toteutumisriskit liittyvät 

• työturvallisuuteen

• elintarvikehygieniaan

• tietojärjestelmiin

• liiketoimintaan

• yhteistyökumppaneihin

• asiakkaisiin

• jne.

​​

Kannattaa muistaa, että työturvallisuuslaki edellyttää työpaikan vaaratilanteiden ja niiden toteutumisriskien kartoitusta. Etenkin turvallisuuteen liittyvien vaaratilanteiden suhteen yrityksen on tehtävä toimenpiteitä, joilla se vähentää toteutumisen riskitasoa.

 

Erilaiset johtamisjärjestelmät kuten laatujärjestelmä (ISO 9001, ympäristöjärjestelmä (ISO 14001, työturvallisuus (ISO 45001) jne. vaativat kartoituksien tekemistä riskien (ja myös mahdollisuuksien) tunnistamiseksi.

​

Riskien tunnistamisessa ja hallinnassa voi olla seuraavia esteitä tai ongelmia:​

• Riskien hallintaan herätään vasta, kun ei-toivottu tilanne on tapahtunut.

• Joskus yrityksissä on myös epäselvää, kuinka riskejä määritellään ja mitkä niistä liittyvät omaan toimintaan.

• Vaikeus voi olla siinä, että yrityksessä ei ole tarkkaa tietoa, mistä riskien tunnistaminen aloittaa ja mikä laajuus on mielekästä.

• Koska ne riskien tunnistaminen on vaatimuksena, tehdään niitä pakon edessä, Vaarana on, että ne jäävät irrallisiksi paperinmakuisiksi kartoituksiksi, vaikka perustarkoitus on tehdä niitä yritystoimintaa palveleviksi.

• Riskikartoituksia tekevät henkilöt, jotka eivät ole niiden kanssa tekemisessä käytännön tasolla päivittäin.

• Kartoituksen jälkeen ei tapahdu mitään toimenpiteitä tai ainakin osa henkilökunnasta kokee niin. Riskien hallinta ei olekaan yhteinen asia.

​​

Muista, että riskien tunnistaminen on ennakoivaa ja niiden tekeminen on yksinkertaista, kunhan oivaltaa perusajatuksen. Kaikkeen ei kuitenkaan voi eikä kannata varautua.

 

Kartoita riskit ja hallitse niitä

Antiikinkreikan filosofi Aristoteles (384 eaa) esitti aikoinaan, että

kaikessa toiminnassa on voimassa syy/seuraus lainalaisuus

eli kausaalilaki. Tässä toiminta (syy) aiheuttaa seurauksen

(tilanteen). Tämän toteutumisella on todennäköisyys ja sen

vaikutuksella (seurauksella) on vakavuus. Näistä kahdesta

yhdessä muodostuu riski- eli merkittävyystaso.

 

Riskitason määritykseen voidaan käyttää riskimatriisia, joka

voi olla 3*3, 4*4 tai 5*5 tarpeen mukaan. Tässä jokin toiminta aiheuttaa seurauksen jollakin todennäköisyydellä ja vakavuustasolla. Näiden yhteisvaikutus (todennäköisyys*vakavuus ) määrää riskitason, joka selviää riskimatriisista.

 

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Riskien tunnistamisessa onkin tärkeää tarkastella eri toimintoja sekä niiden aiheuttamaa seurausta. Kun tunnistamme vain riskin (seurauksen), kannattaa meidän katsoa, mikä toiminta sen aiheuttaa. Riskitasoa muutetaan siis toimintaa muuttamalla.

 

Ketjutetut riskit

Riski voi olla osa pidempää syy/seuraus -ketjua. Tässä syy aiheuttaa seurauksen, joka toimii syynä seuraavalle seuraukselle jne.

Esimerkiksi tiedostojen tallentaminen väliaikaiseen hakemistoon, kadottaa ne. Tämä aiheuttaa turhaa tiedoston etsimistä ja seurauksena on turha ajankäyttö.  Tämä kuluttaa myös muiden työntekijöiden aikaa, koska muut eivät pysty jatkamaan omia töitään jne. Syy/seuraus -ketju voi olla joskus hyvin pitkä.

 

Jäännösriski

Korkean riskitason alentamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla riskitasoa voidaan alentaa. Tällöin pienennetään sekä vaikuttavuutta että tapahtuman todennäköisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Kun toimenpiteet riskitason alentamiseksi on tehty, uusi riskitaso voidaan arvioida arvioimalla jäännösriski. Jos jäännösriski ei ole alentunut, ovat toimenpiteet olleet tehottomia.

 

Usein riskien arvioinnissa kannattaa käyttää myös rohkeaa luovuutta ja ideointia. Riskitasojen määrittelyvaiheessa epäoleelliset ja ideatason riskit kuitenkin menettävät merkityksensä ja karsiutuvat pois.

 

Yritysriskien kirjo on varsin laaja ja jostakin kannattaa aloittaa. Siksi on hyvä aloittaa riskikartoitukset vaiheittain ja edetä selkeimmistä laajempiin omien resurssien mukaisesti.  Kaikkea ei siis tarvitse tehdä yhdellä kertaa.

 

Kehittynyt riskien hallinta on myös osa luontevaa yritystoiminnan johtamista. Tällöin puhutaan myös riskiperusteisesta johtamisesta (Risk Based Management -RBM)

 

​

Skenaariot ja riskit

Riskitasojen määrittelyssä on hyvä tunnistaa tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus, jotka yhdessä muodostavat riskitason. Mitä pitäisi tehdä, jos todennäköisyys on lähes olematon tai se ei ole ennustettavissa? Vaikutukset ovat kuitenkin ennustettavissa ja ne saattavat olla hyvinkin vakavat. Tällöin perinteinen riskikartoitus ei toimikaan.

 

Näissä tapauksissa tulevaisuutta voidaan tarkastella skenaarioina, jotka tarkoittavat

mielikuvaa tulevaisuuden tapahtumasta. Tämä voidaan tehdä, vaikka toteutumisen

todennäköisyyttä ei voi hallita. Skenaariot ovat usein myös meistä riippumattomia

ja emme voi itse näihin vaikuttaa. Niiden toteutuessa seuraukset voivat kuitenkin

olla hyvin merkittävät. Skenaariot voivat olla tulipalot, sähkökatkokset,

kyberhyökkäykset, ilkivalta, pandemiat jne.

 

Skenaariotyöskentelyssä kuvitellaan, että ei-toivotut tapahtumat ikään kuin olisivat

jo tapahtuneet (As-If-ajattelu). Nämä skenaariot toteutuessaan vaikuttavat kuitenkin

oman toimintamme eri osa-alueisiin, kuten myynti, tiedonkulku, tietoturvallisuus,

toimittajiin asiakkaisiin jne. Näille seurannaisvaikutuksille voidaankin yleensä

arvioida riskien merkittävyystasot ja päättää toimenpiteistä.

 

Skenaariotyöskentelyssä varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden ei-toivottuihin

tapahtumiin. Tällöin puhutaan liiketoiminnan varautumis- ja jatkuvuussuunnittelusta.

Skenaariotyöskentely on selkeä jatke perinteiselle riskikartoitukselle. Joissakin tapauksissa asiakkaat muuten arvioivat toimittajiaan niiden kyvyllä selvitä merkittävän onnettomuuden (skenaarion) jälkeen ja saada toimintansa nopeasti jaloilleen.

 

Miten tästä eteenpäin?

Toimivat ja yksinkertaiset riskikartoitukset sekä niiden pohjalta tehtävät toimenpiteet ovat oleellinen osa nykypäivän yrityksen arkista toimintaa. Yritystoiminnassa on aina riskejä ja niitä ei kannata eikä todellisuudessa voi ohittaa. Päätä mistä aloita ja kaikkea ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa.

​

Kun kiinnostuit ja haluat tietää enemmän, ota yhteyttä. 

 

Voit myös kysyä meiltä käytännönläheisiä valmennuksia, koulutuksia ja työpajoja.

 

Ota yhteyttä, kun sinua kiinnostaa jokin alla olevista SelinSelin® Buuster™-työpajoista::

• Työturvallisuuden peruspaketti - työpaja

• Tunnista riskisi ja vaaratilanteesi.

• Elintarvikealan riskit (HACCP) hallintaan

• Turvallisuus kierrokset yrityksessä

• Visuaalinen johtaminen - avain jatkuvaan parantamiseen

• Riskien mittaaminen ja ”läheltä piti” -tilanteet

• Liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Jarmo Selin

0500 710 376

jarmo.selin@selinselin.fi

​

• Yrittäjä ja toimitusjohtaja

• Liikkeenjohdon konsultti

• Yritys- ja muutosvalmentaja

• Sertifioitu Eurobunt- ja Guideline –strategiakonsultti

• Sertifioitu TMC –konsultti (yritystoiminnan tervehdyttäminen)

• Liiketoimintaprosessien kehittäjä

• Toimintajärjestelmien rakentaja ja kehittäjä (laatu, ympäristö, turvallisuus jne.)

• Sertifioinnin pääarvioija (pääauditoija)

​

​